Parisuhdeongelmia voi olla monenlaisia. Yleisimmät ongelmat ovat mustasukkaisuus, taloudelliset ongelmat, seksuaalisuus, lapset, uskottomuus, väkivalta ja monet muut.
Ihmissuhteet eivät perustu pelkästään rakkauteen. Ne rakentuvat ajan myötä viestinnän, jaettujen arvojen, emotionaalisen turvallisuuden ja molemminpuolisen kunnioituksen varaan. Kun nämä perustavanlaatuiset elementit alkavat murtua, ongelmia voi ilmetä—joskus vähitellen, toisinaan kerralla. Psykologisesta näkökulmasta monet suhdeongelmat kumpuavat syvemmistä emotionaalisista ja kognitiivisista malleista, jotka usein jäävät huomaamatta, kunnes ne aiheuttavat todellista etäisyyttä.
Yksi yleisimmistä suhdeongelmien syistä on viestinnän katkeaminen. Kumppanit saattavat lakata kuuntelemasta toisiaan aidosti tai alkavat tulkita toistensa sanoja puolustuskannalla tai kritiikin kautta. Ajan myötä tämä heikentää luottamusta. Psykologi John Gottman tunnisti kuuluisasti käyttäytymismallit, kuten halveksunnan, kiviseinän nostamisen ja puolustuskannan, suuriksi suhteen epäonnistumisen ennustajiksi. Nämä mallit ilmenevät usein, ei siksi että parit lakkaisivat välittämästä, vaan koska he lakkaavat tuntemasta oloaan emotionaalisesti tarpeeksi turvalliseksi ollakseen haavoittuvia.
Toinen merkittävä tekijä on tyydyttämättömät emotionaaliset tarpeet. Meillä kaikilla on keskeisiä tarpeita suhteissa—kuten tarve tulla nähdyksi, arvostetuksi, tuetuksi ja ymmärretyksi. Kun näitä tarpeita ei tunnusteta, kauna tai emotionaalinen vetäytyminen seuraa usein. Ongelma on, että monilla on vaikeuksia ilmaista mitä he tarvitsevat tai pelkäävät olevansa liian ”tarvitsevia”, jos he tekevät niin. Tämä hiljaisuus voi luoda emotionaalisia kuiluja, jotka laajenevat ajan myötä, mikä johtaa erillisyyden tunteisiin.
Menneet kokemukset vaikuttavat myös voimakkaasti. Kiintymystyylimme—jotka muotoutuvat lapsuudessa—voivat vaikuttaa siihen, miten lähestymme läheisyyttä, konflikteja ja emotionaalista läheisyyttä. Joku, jolla on ahdistunut kiintymys, saattaa pelätä hylkäämistä ja hakea jatkuvaa vakuuttelua, kun taas joku, jolla on välttelevä kiintymys, saattaa vetäytyä, kun asiat käyvät liian emotionaalisesti intensiivisiksi. Jos jompikumpi kumppani kantaa ratkaisemattomia traumoja tai emotionaalisia haavoja, ne voivat nousta esiin stressaavina hetkinä, muokaten reaktioita ja käyttäytymistä tiedostamattomilla tavoilla.
Myös emotionaalinen läheisyys vaatii aktiivista ylläpitoa. Ajan myötä parit voivat luisua rinnakkaisiin rutiineihin, muuttuen enemmän talouden yhteisjohtajiksi kuin romanttisiksi kumppaneiksi. Kun kiintymys, ihailu ja uteliaisuus alkavat hiipua, emotionaalinen side heikkenee. Tämä ei tarkoita, että rakkaus olisi kadonnut—mutta se saattaa tarkoittaa, että suhde toimii autopilotilla.
Psykologisesta näkökulmasta konflikti itsessään ei ole vihollinen. Kyse on siitä, miten parit hallitsevat konfliktia, mikä määrittää pitkän aikavälin terveyden. Vaikeiden keskustelujen välttäminen, syyllistäminen tai erimielisyyksien muuttaminen valtataisteluiksi voivat hitaasti hajottaa yhteyden. Samalla elämänmuutokset—kuten vanhemmuus, uramuutokset tai sairaus—voivat tuoda uusia stressitekijöitä, jotka, ellei niitä käsitellä yhdessä, voivat repiä parit erilleen.
Lopulta suhdeongelmat eivät tarkoita, että suhde on rikki. Ne ovat merkkejä—emotionaalisia signaaleja, että jokin tärkeä asia tarvitsee huomiota. Oikealla tietoisuudella ja tuella monet näistä asioista voivat toimia kasvun, syvemmän ymmärryksen ja jopa uudistetun läheisyyden lähtökohtina.
Suhdeongelmien ratkaisemiseksi suosittelemme yksilö-, pariskunta- tai perheterapiaa. Jos haluat lisätietoa, suosittelemme kuuntelemaan podcastia Suhdeneuvonta Idopodcastissa.