Sopeutuminen uuteen maahan

Toiseen maahan muuttaminen ei ole pelkästään uusi työ, kieli tai ilmasto. Se on myös kohtaaminen itsensä kanssa uusissa olosuhteissa, kun vanhat tavat menettävät merkityksensä ja uudet eivät ole vielä muodostuneet. Se, miten reagoimme näihin muutoksiin, määrittää, muuttuuko muutto traumaksi vai kasvun ajanjaksoksi.

Uudessa maassa kohtaa usein syvää yksinäisyyden tunnetta ja aluksi tunteen, että on irti elämästä ympärillä. Tämän vuoksi ulkomailla asuvat ihmiset voivat langeta negatiivisen ajattelun ansaan: “täällä kaikki on väärin”, tai tehdä vääriä yleistyksiä, kuten “täällä ihmiset ovat epäystävällisiä.” Samalla on oltava valmis uudistumaan rakentaakseen identiteetin uudelleen ja luodakseen uuden maailman ympärilleen. Se vie aikaa ja voimaa, mutta muuta tietä ei ole.

Sopeutuminen prosessina

Tarkastellaan sopeutumista prosessina, joka vaatii tiettyjä psykologisia taitoja. Taitoja, joita voi ja pitäisi kehittää ja harjoittaa.

Sovittautuminen alkaa yksinkertaisella kysymyksellä: “Kuinka voin olla oma itseni täällä?” Henkilö, joka löytää itsensä toisesta maasta, kohtaa sarjan muutoksia: uudet viestintäsäännöt, toisenlainen kehonkieli, tuntemattomat sosiaaliset rytmit, jopa erilainen aikakäsitys ja tilantuntu.

Jos suhtaudut siihen uhkana, psyykkesi supistuu. Jos näet sen oppimisprosessina, uteliaisuus herää ja sopeutuminen etenee nopeammin.

Jokaisen edessä, joka seisoo kynnysmatolla matkalaukku kädessä, on neljä tämän matkan vaihetta:

1. Inspiraatio: kaikki tuntuu jännittävältä ja uudelta.
2. Kohtaaminen: ilmenee vaikeuksia, väärinkäsityksiä ja väsymystä.
3. Tasapainon etsintä: tulee ymmärrys siitä, että on muutettava elääkseen täällä.
4. Integraatio: rauhan tunne ja tunne “olosta kotona” syntyy.

Kussakin vaiheessa tiettyjä taitoja kannattaa kehittää:

“Jos haluat tulla ymmärretyksi, yritä ensin ymmärtää.”
Stephen Covey, The 7 Habits of Highly Effective People
Kyky kuunnella ja nähdä muita vertailematta tai tuomitsematta. Kun esitä kysymyksiä ja osoitat uteliaisuutta siitä, miten asiat tehdään “täällä,” avaat tien molemminpuoliseen ymmärrykseen.

“Maassa maan tavalla.”
Pyhä Ambrose Milanosta (4. vuosisata)
Kyky muuttaa tuttuja strategioita. Se, mikä toimi “kotona”, ei ehkä toimi täällä. Joustavuus ei tarkoita itsensä kadottamista, vaan uusien ratkaisujen löytämistä luopumatta siitä, kuka olet.

“Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos.”
Herakleitos
Aluksi elämä uudessa maassa on usein epäselvää. Anna itsellesi aikaa ymmärtää “miten asiat toimivat täällä.” Rauhallinen ja kypsä suhtautuminen epävarmuuteen vähentää ahdistusta ja auttaa säilyttämään energian.

“Et voi kaataa tyhjästä kupista.”
Englantilainen sananlasku
Uni, ravitsemus, liikkuminen, hengitys ja pienet ilot eivät ole ylellisyyksiä. Ne ovat olennaisia resursseja sopeutumisen aikana.

“Tunne itsesi, ja tunnet koko maailman.”
Muinainen kreikkalainen viisaus
Kehitä kykyä havaita itseäsi ilman tuomitsemista, on hyvä kysyä säännöllisesti: “Mitä opin tänään itsestäni?” Tämä muuttaa kokemuksen henkilökohtaiseksi kasvuksi.

Sovittautuminen ei ole vain sisäinen prosessi, vaan myös sosiaalinen liike. Se pehmenee, kun henkilö ei jää oman “kuplan” sisälleen, vaan ottaa askeleita ulospäin.

Mikä estää sopeutumista

• Pysyvä vertailu: “Siellä oli parempi.”
• Eristäytyminen ja pysyminen vain “omien joukossa.”
• Perfektionismi ja virheiden pelko.
• Halu hallita ja ymmärtää kaikki heti.

Mikä auttaa sopeutumisessa

• Vakauden rituaalit. Säilytä muutama tapa menneestä elämästä; ne antavat jatkuvuuden tunteen. Lempimusiikki, iltakävely — nämä ovat “psykologisia ankkureita”, jotka ylläpitävät vakautta.
• Älä eristäydy omassa piirissäsi. Vain ihmisten kanssa, jotka puhuvat äidinkieltäsi, kommunikointi tuntuu turvalliselta, mutta siitä voi tulla ansa. Tunne olosi osaksi uutta maata, käy useammin ulkona, puhu naapureille, osallistu paikallisiin tapahtumiin ja opi, miten ihmiset elävät täällä. Yksi lyhyt keskustelu jonkun kanssa, joka on kasvanut tässä kulttuurissa, voi antaa enemmän näkemyksiä kuin sata viestiä ulkomaalaisten keskusteluissa. Kun sinulla on kolme tai neljä paikallista ihmistä, voit keskustella lounaalla, ja käsityksesi alkaa muuttua parempaan.
• Tasapaino “omien ihmisten” ja “paikallisten” välillä. Sinun ei tarvitse hylätä yhteisöäsi; se tarjoaa tukea ja lämpöä. Sopeutuminen on helpompaa, kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voit olla aito. Sinun ei tarvitse täydellisiä ystäviä, vain muutama, jotka tuntuvat “omiltasi.” Mutta yhtä tärkeää on olla niitä, jotka ovat pitkään asuneet täällä. Näin muodostuu luonnollinen silta menneisyyden ja nykyisyyden, “siellä” ja “täällä” välillä.
• Älä pelkää puhua virheillä uudella kielellä. Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan yhteys. Jopa yksinkertainen lause kuten “Olen vielä oppimassa” herättää kunnioitusta ja tukea.
• Yhteiset kiinnostuksen kohteet ovat paras kieli. Lämmin inhimillinen yhteys syntyy usein ei keskusteluista muutosta, vaan yhteisistä toiminnoista: urheilu, kurssit tai luovat projektit. Tällaisissa ympäristöissä ihmiset kommunikoivat yksilöinä, ei “paikallisina” ja “tulokkaina.”
• Uteliaisuus pelon sijaan. Jos et tiedä, miten jokin tehdään, kysy. Kiinnostus ja kunnioitus avaavat sydämet nopeammin kuin täydellinen kielioppi. Jopa lyhyt keskustelu kaupassa tai kadulla on askel kohti sosiaalista integraatiota; eristäytyminen vain syventää stressiä.

Maastamuutto, mukaan lukien muutto, ei ole valinta maiden välillä. Se on valinta elää, vaikka mikään ei aluksi vaikuta selkeältä. Sopeutuminen ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, tapa oppia elämään uudelleen samalla säilyttäen itsensä. Se vaatii tarkkaavaisuutta itseäsi ja maailmaa kohtaan. Joka päivä, kun yrität, teet virheitä ja menet eteenpäin, olet jo sopeutumassa. Toisin sanoen, sopeutuminen tarkoittaa elossa olemista, avoimuutta ja kykyä muutokseen ilman itsensä kadottamista.