Vältä hyvinvoinnin viherpesua

Olemme kaikki kuulleet vihreänpesusta. Tämä käsite viittaa brändeihin ja yrityksiin, jotka väittävät toimivansa ympäristön hyväksi säilyttääkseen ja saadakseen asiakkaita, vaikka eivät toimi näiden väitteiden mukaisesti tai pahempaa, todella aktiivisesti vahingoittaen ympäristöä toiminnallaan. Sitä kutsutaan pesuksi, koska se viittaa ensimmäiseen kertaan, kun tätä termiä käytettiin. Vuonna 1986 Jay Westerveld kirjoitti hotelliketjuista, jotka pyysivät asiakkaitaan pitämään pyyhkeensä välttääkseen tarpeetonta pesua vedoten veden säästämiseen, kun todellisuudessa se oli ensisijaisesti keino säästää rahaa.

Jos vihreyteen siirtymisessä on kyse planeettamme terveydestä, voidaan havaita samanlaisia myrkyllisiä kuvioita, kun kyse on terveydestämme ja hyvinvoinnistamme.

HYVÄSTÄ OLLA, KORKEIMMAKSI PRIORITEETIKSI

Viime aikoihin asti huolehtiminen työntekijöidesi hyvinvoinnista ja aktiivisten toimien ja toimintojen toteuttaminen tämän hyvinvoinnin parantamiseksi oli jotain, jota pidettiin “hyvä olla”.

Hyvin usein suurin osa näistä toimista oli itse asiassa “reaktioita”. Vasta ongelman kohdatessaan yritys toimi ja löysi ratkaisun. Usein oli yksilön tehtävä tehdä suurin osa työstä “tulla paremmaksi” ja palata töihin “korjattuna”.

Toinen lähestymistapa oli “hterveysedut”, kuten alennukset tai ilmaiset kuntosalijäsenyydet työntekijöille, joilla oli usein juuri aikaa syödä lounasta työpöydällään…

Kun COVID iski ja koko organisaation kaavio kohtasi oman hyvinvointikriisinsä (jumissa kotona, ei enää rutiineja, ei ketään, jonka kanssa puhua, ei rajoja…) mielenterveys nousi kaikkien prioriteettilistan pohjalta huipulle.

Mikä ennen oli etuja, muuttuu kilpailueduksi, jota yhä useammat työntekijät etsivät hakiessaan työpaikkoja.

HYPPÄÄMÄSSÄ TRENDIJUNAAN

Kun jokin alkaa tulla “trendikkääksi”, yhteiskunnan (olkoon se media tai markkinat) paine on tietysti pysyä mukana ja jos ei asettaa trendiä, niin vähintäänkin seurata tarkasti. Tuo paine on usein se, mikä saa hieman vähemmän tunnolliset yritykset oikaisemaan, eli keskittymään oireisiin ongelmien juurien sijaan (tarjoten organisaatiocoachingia, kun tarvitaan työmäärän vähentämistä); vastuuta työntekijälle sen sijaan, että pohdittaisiin johdon roolia tai oletettaisiin kaiken olevan kunnossa, koska kukaan ei uskalla puhua henkilökohtaisista ongelmista!

VAIN MITATTUUN TOIMITAAN

Kaikki huonot “hyvinvointipolitiikat” eivät johdu huolimattomasta yritysjohdosta. Hyvin usein se johtuu yksinkertaisesti aiheen uutuudesta, tiedon puutteesta ja siitä, ettei tiedetä, mistä aloittaa tai mihin keskittyä ensin. On tärkeää kouluttaa HR-ammattilaisia ja tukea heitä löytämään parhaat käytettävissä olevat työkalut ja KPI:t, joihin keskittyä heidän erityisissä tiimeissään.
Vasta mittaamalla politiikkojensa ja toimiensa vaikutusta yritys tekee todellisia eroja pitkällä aikavälillä.

YKSINKERTAISET ASKELEET PUHEIDEN TUKEMISEKSI

Tutkimukset osoittavat (lähde), että päivittäiseen kokemiseen on olemassa 5 hyvinvoinnin peruspilaria:
– Yhteydenpito (ihmisten kanssa)
– Ole fyysisesti aktiivinen
– Opi uusia taitoja
– Anna muille
– Kiinnitä huomiota (nykyhetkeen)

Nämä voivat todella innoittaa helppoja askeleita toteuttaa ja mitata (kannusta enemmän henkilökohtaisia tapaamisia, järjestä kävelyitä lounastauolla, luo mahdollisuuksia koulutukseen ja taitojen jakamiseen, opi toisilta, juhli toisten voittoja…)

Näiden suositusten mukaisesti suosittelemme aloittamaan yhteydenpidosta ihmisiisi: Puhu oikeasti ja yritä selvittää yhdessä tai edustajien kanssa yrityksesi koosta riippuen, mitkä ovat tärkeimmät ongelmat.

Aloita pienestä, arvioi ja toista!