Lokakuun 10. päivänä 2024 juhlimme Maailman mielenterveyspäivää teemalla “On aika tehdä työpaikan mielenterveydestä prioriteetti.” Osana tätä olemme päättäneet puhua merkittävästä ja yhä yleisemmästä ongelmasta – burnoutista.
Burnout on kroonisen stressin aiheuttama tila, joka vaikuttaa sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen. Henkilö voi tuntea itsensä uupuneeksi, menettää motivaation ja kiinnostuksen työhön, kokea jatkuvaa väsymystä ja tuntea, ettei pysty suorittamaan tehtäviä yhtä hyvin kuin ennen. Pitkäaikainen stressi ja burnout voivat
Otetaan esimerkki Kristiinasta (nimi muutettu), joka työskenteli projektipäällikkönä suuressa kansainvälisessä organisaatiossa. Aluksi Kristiina oli erittäin innostunut työstään, omistautunut ja aina valmis ottamaan lisävastuuta. Hän hallitsi useita projekteja
samanaikaisesti, ja hänen kollegansa kehuivat hänen työetiikkaansa ja omistautumistaan. Kuitenkin ajan myötä Kristiina alkoi tuntea itsensä jatkuvasti väsyneeksi, hänen tehtävänsä tuntuivat ylivoimaisilta, eikä hän enää löytänyt iloa toiminnoista, joita hän ennen rakasti.
Kristiina alkoi tehdä virheitä työssään, mutta syytti itseään ja yritti työskennellä entistä kovemmin
kompensoidakseen. Hänen oli yhä vaikeampaa mennä töihin joka päivä, hänen suhteensa kollegoihin kiristyivät, eikä hän kotonakaan voinut lakata ajattelemasta työtä.
Vaikka hän teki parhaansa, hän tunsi jatkuvasti, ettei voinut täyttää työnantajansa odotuksia.
Kristiinan tarina on valitettavasti tuttu monille. Hänen burn outinsa johtui liiallisen työnteon aiheuttamasta kroonisesta stressistä, työkuorman paineesta, työ- ja yksityiselämän epätasapainosta sekä jatkuvasta tarpeesta täyttää
odotukset. Kristiina ei tiennyt, milloin lopettaa ja antaa itselleen taukoa, mikä lopulta johti henkiseen ja fyysiseen uupumukseen.
Psykologin suositukset burnoutin ehkäisyyn
Siffin psykologi suosittelee useita toimenpiteitä Kristiinalle ja muille samankaltaisissa tilanteissa burnoutin ehkäisemiseksi:
Aseta etusijalle ja delegoi tehtäviä: Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea itse—keskity tärkeisiin asioihin ja anna muiden ottaa tehtäviä, jotta saavutetaan parempia tuloksia kollektiivisesti
Pidä taukoja ja lepää: Säännölliset tauot työpäivän aikana ja tasapainon ylläpitäminen työn ja levon välillä ovat avainasemassa burnoutin ehkäisyssä.
Pidä kiinni rajoistasi: Säilytä terve tasapaino työn ja yksityiselämän välillä, vältä liiallista ylityötä ja älä vie töitä kotiin.
Mitä johtajat voivat tehdä tukeakseen työntekijöitä ja ehkäistäkseen burnoutia?
Burnoutin ehkäisy ei ole pelkästään työntekijän vastuulla. Johtajilla ja organisaatioilla
on ratkaiseva rooli työntekijöidensä hyvinvoinnin varmistamisessa.
Tässä on joitain suosituksia johtajille burnoutin ehkäisemiseksi tiimeissään:
Luo avoin ja tukevan työympäristö: Työntekijöiden tulisi tuntea, että he voivat puhua ongelmistaan ja tarpeistaan avoimesti ilman pelkoa tuomitsemisesta.
Seuraa työkuormia ja tarjoa joustavuutta: Työkuormien on oltava realistisia, ja työnantajien tulisi tarjota joustavuutta auttaakseen työntekijöitä tasapainottamaan työn ja yksityiselämän.
Tarjoa mielenterveystukea: Säännöllinen mielenterveyskoulutus ja tukiohjelmat työntekijöille voivat auttaa estämään burnoutia. On myös tärkeää varmistaa, että nämä ohjelmat ovat tehokkaita, helposti saatavilla ja helppoja työntekijöiden käyttää anonyymisti.
Tunnista ja arvosta työntekijöitä: Tunnustuksen puute ja jatkuva paine ovat yleisiä burnoutin syitä. Johtajien on säännöllisesti annettava positiivista palautetta ja tunnustusta työntekijöidensä työlle.
Kuinka Tiina, menestyvä tiiminvetäjä, ehkäisi burnoutia tiimissään
Tiina on tiiminvetäjä keskikokoisessa teknologiayrityksessä, jossa kilpailu on kovaa ja määräajat tiukat. Työkuorma on erittäin raskas, ja viimeisen kuuden kuukauden aikana stressitasot ovat nousseet
merkittävästi Tiinan tiimissä. Monet hänen kollegoistaan ovat alkaneet osoittaa burnoutin merkkejä – väsymystä, jatkuvaa turhautumista ja motivaation laskua.
Mutta Tiina onnistui ehkäisemään tämän suuntauksen tiimissään. Miten?
Tiina aloitti avoimella viestinnällä. Joka viikko hän piti lyhyitä tapaamisia tiiminsä kanssa,
joissa kaikki pystyivät avoimesti keskustelemaan työkuormastaan, huolistaan ja ehdotuksistaan. Sen sijaan, että
vain kuuntelisi, Tiina tarjosi konkreettista tukea, olipa kyse työkuorman uudelleenjärjestelystä tai lisäresurssien löytämisestä. Koko tiimi koki, että heillä oli vapaus puhua ilman pelkoa tuomitsemisesta.
Tiina seurasi tiimin jäsenten työkuormaa ja otti huomioon kunkin henkilön kapasiteetin ja nykyisen tilanteen. Jos työntekijä tunsi olevansa ylityöllistetty, Tiina käytti aikaa prioriteettien uudelleenarviointiin ja tarjosi joustavia työolosuhteita. Esimerkiksi hän antoi tiiminsä työskennellä kotoa käsin ja joustavilla aikatauluilla auttaakseen heitä tasapainottamaan työn ja yksityiselämän paremmin.
Hiljaiset iltapäivät ovat loistava tapa antaa aikaa takaisin tiimillesi
Lisäksi fyysisestä terveydestä Tiina huolehti myös tiimiensä jäsenten mielenterveydestä.
Yrityksellä oli jo mielenterveysohjelma, mutta Tiina varmisti, että työntekijät ymmärsivät, miten ja milloin sitä käytetään. Hän kannusti tiimiä osallistumaan yrityksen tarjoamaan mielenterveyskoulutukseen ja ehdotti vapaaehtoisesti, että tiimikokouksiin sisältyisi aikaa, jolloin kaikki voisivat jakaa jotain, mikä oli viime aikoina tehnyt heidät onnellisiksi. Tiina myös otti käyttöön “hiljaiset iltapäivät”, jolloin työntekijöille annettiin mahdollisuus pitää 30 minuutin henkilökohtainen tauko kirjan lukemiseen, meditoimiseen tai yksinkertaisesti rentoutumiseen.
Tiina tiesi työntekijöiden tunnustamisen tärkeyden. Kuukauden lopussa hän järjesti pienen “kiitollisuuden hetket” -kokouksen, jossa hän tunnusti tiimin jäsenten panokset ja
saavutukset. Tiina ei keskittynyt pelkästään suuriin saavutuksiin – hän
tunnusti myös pienet askeleet, jotka edistivät tiimin kokonaismenestystä. Tiimi tunsi, että heidän työtään arvostettiin ja heillä oli syytä olla ylpeitä.
Tiinan lähestymistavan ansiosta hänen tiiminsä pysyy motivoituneena, tuotteliaana ja pystyy ehkäisemään burnoutia. Työntekijät tietävät, että heillä on johtaja, joka välittää heidän hyvinvoinnistaan ja on sitoutunut varmistamaan, että heidän työnsä ja yksityiselämänsä ovat tasapainossa.
Burnout on vakava ongelma, joka vaikuttaa sekä työntekijöiden mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen.
Ajoissa tapahtuva ehkäisy ja tietoisuus voivat auttaa estämään sen eskaloitumisen. On tärkeää, että sekä
työntekijät että johtajat tunnistavat burnoutin merkit ja työskentelevät yhdessä sen ehkäisemiseksi,
tukien työvoiman mielenterveyttä. Maailman mielenterveyspäivän juhlistaminen on loistava tilaisuus korostaa työpaikan mielenterveyden priorisoinnin tärkeyttä.
Anastassia on psykologi, joka on erikoistunut ohjaavaan psykologiaan, työpaikan hyvinvointiin ja ryhmäfasilitointiin. Hän kehittää mielenterveysstrategioita ja -työkaluja organisaatioille, suunnittelee ja toteuttaa koulutuksia sekä auttaa tiimejä luomaan terveellisempiä ja tukevampia työympäristöjä.
Anastassia Murašina
