10. lokakuuta 2024 juhlimme Maailman mielenterveyspäivää teemalla “On aika tehdä mielenterveydestä työpaikalla prioriteetti.” Osana tätä olemme päättäneet puhua merkittävästä ja yhä yleisemmästä ongelmasta – burnout.
Burnout on tila, jonka aiheuttaa krooninen stressi, ja se vaikuttaa sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen. Henkilö saattaa tuntea itsensä uupuneeksi, menettää motivaation ja kiinnostuksen työhön, kokea jatkuvaa väsymystä ja tuntea kykenemättömyyttä suoriutua tehtävistä yhtä hyvin kuin ennen. Pitkäaikainen stressi ja burnout voivat
Otetaan esimerkiksi Kristiina (nimi muutettu), joka työskenteli projektipäällikkönä suuressa kansainvälisessä organisaatiossa. Aluksi Kristiina oli erittäin innostunut työstään, omistautunut ja aina valmis ottamaan lisävastuuta. Hän hallitsi useita projekteja
samaan aikaan, ja hänen kollegansa kehuivat hänen työmoraaliaan ja omistautumistaan. Kuitenkin ajan myötä Kristiina alkoi tuntea jatkuvaa väsymystä, hänen tehtävänsä tuntuivat ylivoimaisilta, eikä hän enää löytänyt iloa aktiviteeteista, joita hän ennen rakasti.
Kristiina alkoi tehdä virheitä työssään, mutta syytti itseään ja yritti työskennellä entistä ahkerammin
kompensoidakseen. Hän koki yhä vaikeammaksi mennä töihin joka päivä, hänen suhteensa kollegoihin kiristyivät, eikä hän kotonakaan voinut lopettaa ajattelemasta työtä.
Huolimatta ponnisteluistaan hän tunsi jatkuvasti, ettei voinut täyttää työnantajansa odotuksia.
Kristiinan tarina on valitettavasti tuttu monille. Hänen burnoutinsa johtui kroonisesta stressistä, joka aiheutui liiallisesta työmäärästä, työtaakasta, työn ja yksityiselämän tasapainon puutteesta ja jatkuvasta tarpeesta täyttää
odotuksia. Kristiina ei tiennyt, milloin pysähtyä ja antaa itselleen taukoa, mikä johti lopulta henkiseen ja fyysiseen uupumukseen.
Psykologin suositukset burnoutin ehkäisyyn
Siffin psykologi suosittelee useita askeleita Kristiinalle ja muille vastaavassa tilanteessa oleville
ehkäisemään burnoutia:
Aseta prioriteetit ja delegoi tehtäviä: Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea itse—keskity tärkeisiin asioihin ja anna muiden ottaa tehtäviä saavuttaaksesi paremmat yhteiset tulokset
Pidä taukoja ja lepää: Säännölliset tauot työpäivän aikana ja tasapainon säilyttäminen työn ja levon välillä ovat avainasemassa burnoutin ehkäisyssä.
Pidä kiinni rajoistasi: Säilytä terve tasapaino työn ja yksityiselämän välillä, vältä liiallista ylityötä ja älä tuo töitä kotiin.
Mitä johtajat voivat tehdä tukeakseen työntekijöitä ja ehkäistä burnoutin?
Burnoutin ehkäisy ei ole pelkästään työntekijän vastuulla. Johtajilla ja organisaatioilla on
keskeinen rooli työntekijöidensä hyvinvoinnin varmistamisessa.
Tässä on joitakin suosituksia johtajille tiiminsä burnoutin ehkäisyyn:
Luo avoin ja tukeva työympäristö: Työntekijöiden tulisi tuntea, että he voivat puhua avoimesti ongelmistaan ja tarpeistaan ilman pelkoa arvostelusta.
Seuraa työtaakkoja ja tarjoa joustavuutta: Työtaakkojen on oltava realistisia, ja työnantajien tulisi tarjota joustavuutta työn ja yksityiselämän tasapainottamiseksi.
Tarjoa mielenterveystukea: Säännöllinen mielenterveyskoulutus ja tukiohjelmat työntekijöille voivat auttaa ehkäisemään burnoutia. On myös tärkeää varmistaa, että nämä ohjelmat ovat tehokkaita, saavutettavissa ja helppoja työntekijöiden hakea apua nimettömästi.
Tunnista ja arvosta työntekijöitä: Arvostuksen puute ja jatkuva paine ovat yleisiä burnoutin syitä. Johtajien on säännöllisesti annettava positiivista palautetta ja tunnustusta työntekijöidensä työlle.
Miten Tiina, menestyvä tiiminvetäjä, ehkäisi burnoutin tiimissään
Tiina on tiiminvetäjä keskikokoisessa teknologiayrityksessä, jossa kilpailu on kovaa ja määräajat ovat tiukkoja. Työmäärä on erittäin raskas, ja viimeisen kuuden kuukauden aikana stressitasot ovat nousseet
merkittävästi Tiinan tiimissä. Monet hänen kollegoistaan ovat alkaneet osoittaa burnoutin merkkejä – väsymystä, jatkuvaa turhautumista ja motivaation laskua.
Mutta Tiina onnistui ehkäisemään tämän kehityksen tiimissään. Miten?
Tiina aloitti avoimella viestinnällä. Joka viikko hän piti lyhyitä tapaamisia tiiminsä kanssa,
jossa jokainen voi avoimesti keskustella työtaakastaan, huolistaan ja ehdotuksistaan. Sen sijaan, että
vain kuuntelisi, Tiina tarjosi konkreettista tukea, oli se sitten työtaakan uudelleenjärjestelyä tai lisäresurssien löytämistä. Koko tiimi koki, että heillä oli vapaus puhua ilman pelkoa arvostelusta.
Tiina seurasi tiimin jäsenten työmäärää ja otti huomioon jokaisen kapasiteetin ja nykyisen tilanteen. Jos joku työntekijä tunsi itsensä ylikuormitetuksi, Tiina käytti aikaa prioriteettien uudelleenarviointiin ja tarjosi joustavia työolosuhteita. Esimerkiksi hän antoi tiimilleen mahdollisuuden työskennellä kotoa käsin ja joustavilla aikatauluilla, jotta he voisivat paremmin tasapainottaa työn ja yksityiselämän.
Hiljaiset iltapäivät ovat loistavia tapoja antaa aikaa takaisin tiimillesi
Fyysisen terveyden lisäksi Tiina välitti myös tiimin jäsenten mielenterveydestä.
Yrityksellä oli jo mielenterveysohjelma, mutta Tiina varmisti, että työntekijät ymmärsivät, miten ja milloin sitä käytetään. Hän kannusti tiimiä osallistumaan yrityksen tarjoamaan mielenterveyskoulutukseen ja ehdotti vapaaehtoisesti, että tiimikokouksissa olisi aikaa, jolloin jokainen voi jakaa jotain, mikä teki heidät äskettäin onnelliseksi. Tiina esitteli myös “hiljaiset iltapäivät”, jolloin työntekijät saivat pitää 30 minuutin henkilökohtaisen tauon lukeakseen kirjaa, meditoidakseen tai yksinkertaisesti rentoutuakseen.
Tiina tiesi työntekijöiden tunnistamisen tärkeyden. Jokaisen kuukauden lopussa hän piti pienen “kiitollisuuden hetket”; tapaamisen, jossa hän tunnusti tiimin jäsenten panokset ja
saavutukset. Tiina ei keskittynyt pelkästään suuriin saavutuksiin – hän
tunnisti myös pieniä askeleita, jotka edistivät tiimin yleistä menestystä. Tiimi koki, että heidän työtään arvostettiin, ja heillä oli syy olla ylpeitä.
Kiitos Tiinan lähestymistavan, hänen tiiminsä pysyy motivoituneena, tuottavana ja kykenee ehkäisemään burnoutin. Työntekijät tietävät, että heillä on johtaja, joka välittää heidän hyvinvoinnistaan ja on sitoutunut varmistamaan, että heidän työnsä ja yksityiselämänsä ovat tasapainossa.
Burnout on vakava ongelma, joka vaikuttaa sekä työntekijöiden henkiseen että fyysiseen terveyteen.
Ajankohtainen ehkäisy ja tietoisuuden lisääminen voivat auttaa estämään sen eskaloitumisen. On tärkeää, että sekä
työntekijät että johtajat tunnistavat burnoutin merkit ja työskentelevät yhdessä sen ehkäisemiseksi,
tukien työvoiman mielenterveyttä. Maailman mielenterveyspäivän juhliminen on loistava tilaisuus korostaa mielenterveyden priorisoinnin tärkeyttä työpaikalla.
Anastassia on psykologi, joka on erikoistunut ohjaavaan psykologiaan, työpaikan hyvinvointiin ja ryhmäfasilitointiin. Hän kehittää mielenterveysstrategioita ja -työkaluja organisaatioille, suunnittelee ja toteuttaa koulutuksia sekä auttaa tiimejä luomaan terveellisempiä ja tukevampia työympäristöjä.
Anastassia Murašina
