Stigman poistaminen: Mielenterveyteen liittyvän syrjinnän käsittely työpaikalla

Pandemian jälkeen voi tuntua, että mielenterveydestä puhumme koko ajan. Valitettavasti leimautuminen on yhä vahvaa monilla työpaikoilla ja yhteiskunnan osa-alueilla, kun käsitellään mielenterveyshaasteita, ja monet kärsivät edelleen kaikentyyppisestä syrjinnästä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä mielenterveyssyrjintä on, keskustelemme sen vaikutuksista yksilöihin ja yrityksiin sekä tutkimme työnantajien roolia tällaisissa tilanteissa.

Mitä on mielenterveyssyrjintä

Mielenterveyssyrjintä voidaan määritellä epäoikeudenmukaiseksi kohteluksi tai negatiiviseksi asenteeksi henkilöä kohtaan hänen mielenterveysongelmiensa vuoksi. Tämä kattaa kaikki mielenterveyshaasteet ahdistuksesta, masennuksesta, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön...

Syrjintää on erimuotoista:

• Suora: Esimerkiksi, jos johto päättää olla ylentämättä työntekijää, jolla on oikea pätevyys, koska he tietävät tämän henkilön kärsivän masennuksesta, ja lopulta ylentävät vähemmän pätevän henkilön, jolla ei ole tällaista diagnoosia.
• Epäsuora / epäonnistuminen kohtuullisten mukautusten tarjoamisessa: Tämä voi tarkoittaa, että työntekijät, joilla on mielenterveysongelmia, asetetaan epäedulliseen asemaan jäykkien käytäntöjen kautta, jotka eivät ota huomioon heidän oireiden vaihtelua.
• Liitännäisen kautta: Kuten kohtelemalla huonosti henkilöä, joka on mielenterveysongelmista kärsivän henkilön huoltaja.
• Havainnon kautta: Kun joku olettaa, että henkilöllä on mielenterveysongelma ja kohtelee häntä eri tavalla, vaikka näin ei ole.
• Häirintä: Tapahtuu, kun henkilöä vähätellään tai pilkataan hänen fyysisen tai henkisen tilansa vuoksi.
• Uhriksi joutuminen: Viittaa tilanteeseen, jossa työntekijä joutuisi kostotoimien kohteeksi puhuttuaan syrjinnästä, johon hän on joutunut mielenterveysongelmansa vuoksi.

On mielenkiintoista tutkia erilaisia syrjinnän muotoja ja ymmärtää, että se ei aina ole suoraviivaista ja voi esiintyä hienovaraisemmissa muodoissa, jääden näin huomaamatta pidempään.

Mielenterveyssyrjinnän vaikutusten ymmärtäminen

On helppo ymmärtää, kuinka tällainen kohtelu voi vaikuttaa syvällisesti henkilön hyvinvointiin työssä, tiimidynamiikkaan ja yrityskulttuuriin pitkällä aikavälillä. Se voi usein johtaa:

• Alentunut itsetunto: Sisäistettyjen negatiivisten stereotypioiden ja ennakkoluulojen kautta, joita muut voivat pitää, negatiivinen itsepuhuminen, jonka syrjivät käytökset laukaisevat, ja/tai vähentynyt yhteenkuuluvuuden tunne.
• Kohonnut stressi: Joka aiheutuu fysiologisista ja emotionaalisista reaktioista, kun ihmiset kokevat syrjintää, ilmentyen kohonneena sydämen sykkeenä, häpeän, vihan ja turhautumisen tunteina.
• Alhaisempi työtyytyväisyys ja tuottavuus: Työpaikasta voi tulla vihamielinen, mikä vaikuttaa henkilön keskittymiskykyyn, itsestään huolehtimiseen ja jopa töihin tulemiseen.
• Pahentuneet mielenterveysongelmat: Voi pahentaa olemassa olevia ongelmia tai laukaista uusia.
• Hidastunut urakehitys: Estää tai rajoittaa etenemismahdollisuuksia.

Valitettavasti Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun vuoden 2023 raportti havaitsi, että 50 % työntekijöistä pelkää, että mielenterveysongelmien paljastaminen voisi vaikuttaa kielteisesti heidän uraansa. Raportti toteaa, että vaikka siitä onkin tullut helpompaa puhua, leimautuminen ja syrjintä ovat edelleen yleisiä Euroopassa ja estävät monia hakemasta tukea.

Työnantajan rooli

Sen lisäksi, että tällainen syrjintä voi aiheuttaa korkeaa henkilöstön vaihtuvuutta ja vahingoittaa yrityksen mainetta, työnantajalla on oikeudellinen ja moraalinen vastuu työntekijöistään.

Työnantajien oikeudelliset velvoitteet

Globaaleilla markkinoilla noin 62–64 % maista sisällyttää nimenomaisesti mielenterveyden vammaisuuslakeihinsa kieltämällä syrjinnän rekrytoinnissa ja työllistämisessä. Yli puolet näistä maista vaatii myös kohtuullisia työpaikan mukautuksia (esim. joustavat työjärjestelyt) ja edistää positiivista erityiskohtelua mielenterveyshaasteista kärsivien henkilöiden työllistämiseksi.

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) on kansainvälinen sopimus, joka edistää syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä työllistymisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset nro 155 (1981) ja nro 187 (2006) vaativat turvallisia ja terveellisiä työoloja, mukaan lukien mielenterveyden suojelu.

Euroopan tasolla EU:lla on vahva oikeudellinen kehys mielenterveyssyrjinnän käsittelemiseksi, kuten EU:n perusoikeuskirjassa ja työsyrjintädirektiivissä (2000/78/EY) on esitetty, muiden lakien ohella. Lainsäädäntö kuitenkin vaihtelee edelleen EU:n jäsenvaltioiden välillä.

Kuinka luoda syrjimätön kulttuuri

Mielenterveyssyrjinnän tiedostavat ja sen ehkäisyyn proaktiivisesti suhtautuvat yritykset edistävät inklusiivisempaa ja positiivisempaa kulttuuria. Tapoja estää myrkyllinen ympäristö ovat muun muassa:

• Selkeiden syrjinnän vastaisten käytäntöjen kehittäminen ja noudattaminen.
• Säännöllisen koulutuksen järjestäminen kaikille työntekijöille.
• Avoimen keskustelun ja turvallisten palautetilojen edistäminen.
• Esimiesten kouluttaminen empatiaan ja näkyvään sitoutumiseen.
• Monimuotoisuuden, palkkaoikeudenmukaisuuden ja syrjintävalitusten seuranta.

Kuinka tukea mielenterveyssyrjinnästä kärsiviä työntekijöitä

Jos syrjintää esiintyy, HR:n ja johdon on toimittava nopeasti ja läpinäkyvästi seuraavasti:

• Tekemällä kohtuullisia mukautuksia (joustavat työajat, työmäärän muutokset).
• Tarjoamalla saatavilla olevia mielenterveysresursseja.
• Perustamalla luottamuksellisia ilmoitusmekanismeja.
• Tarkastelemalla palautemenettelyjä ja koulutusohjelmia.

Koska syrjintä voi olla salakavalaa ja piilotettua, yritysten on taisteltava leimautumista vastaan proaktiivisesti. Eri syrjinnän muotojen ja niiden vaikutusten tunnustaminen yksilöihin ja tiimiin auttaa yrityksiä ymmärtämään selkeiden ja tiukkojen ohjeiden varhaisen käyttöönoton tärkeyden, ehkäisten ongelmia ennen niiden syntymistä.