Nykyajan kiireisessä ja suorituskeskeisessä yhteiskunnassa menestys vaikuttaa usein olevan lopullinen tavoite, jota meidän on tavoiteltava hinnalla millä hyvänsä. Kunnianhimo, päättäväisyys ja kova työ ovat arvoja, joita moni meistä ihailee, mutta harvoin pysähdymme kysymään itseltämme: mikä on menestyksen hinta?
Väsymys, ahdistus, univaikeudet ja jatkuva työn ajatteleminen – nämä ovat oireita, joita monet menestyneet ihmiset kokevat tänään. Heitä, jotka työskentelevät myöhään iltaan, uhraavat henkilökohtaisen elämänsä ja omistavat kaiken energiansa uralleen, usein ylistetään.
Mutta missä vaiheessa omistautuminen muuttuu itsetuhoiseksi?
Kunnianhimo, päättäväisyys ja kova työ ovat arvoja, joita moni meistä ihailee.
Oletko jo maksanut liian korkean hinnan?
Ota hetki aikaa miettiäksesi – jos jokin näistä väitteistä tuntuu tutulta, saattaa olla aika arvioida lähestymistapasi uudelleen:
Tunnet olosi jatkuvasti väsyneeksi, jopa viikonloppujen tai lomien jälkeen.
Työajatukset pitävät sinut hereillä yöllä tai heräät stressaantuneena.
Rakkaasi ovat maininneet, että vaikutat etäiseltä tai hajamieliseltä.
Sinulla ei ole enää aikaa tai energiaa harrastuksiin tai aktiviteetteihin, jotka ennen toivat iloa.
Olet alkanut huomata terveysongelmia – päänsärkyä, kehon jännitystä, ruoansulatusongelmia.
Jos useimmat näistä koskevat sinua, kysy itseltäsi: onko tapani työskennellä kestävä?
Menestyksen harha
Halumme menestyä on syvälle juurtunut kasvatukseemme, yhteiskunnallisiin normeihin ja jopa siihen, miten aivomme toimivat. Aivot palkitsevat meidät saavutuksista—jokainen menestys, olipa se ylennys tai tunnustus, laukaisee dopamiinin vapautumisen, joka luo lyhytaikaisen tyytyväisyyden tunteen. Mutta tämä tunne haihtuu nopeasti, jättäen meidät jahtaamaan seuraavaa tavoitetta siinä toivossa, että tällä kertaa se tuo pysyvän täyttymyksen.
Monet meistä kasvoivat ympäristöissä, joissa tunnustus liittyi saavutuksiin—hyviin arvosanoihin, urheiluvoittoihin, kurinalaisuuteen. Ajan myötä tämä voi luoda syvän uskomuksen, että arvomme ihmisenä riippuu yksinomaan siitä, mitä voimme todistaa ja saavuttaa.
Nykyaikainen yhteiskunta vahvistaa tätä sisäistä painetta entisestään, erityisesti sosiaalinen media, joka esittää kuvan “todella menestyneistä” ihmisistä väsymättöminä työntekijöinä, joilla on täydelliset urat ja elämäntyylit. Kun näemme jatkuvasti muiden jakavan saavutuksiaan, se luo alitajuntaisen pelon jäädä jälkeen. Nopeasti kehittyvässä maailmassa vaikuttaa siltä, että jos emme jatkuvasti etene, jäämme itse asiassa jälkeen—ja tuo pelko ajaa meitä jatkamaan, vaikka se maksaisi meille henkisen ja fyysisen hyvinvointimme.
Mitä menestys oikeastaan on?
Yhteiskunta ja kulttuuri, jossa elämme, muokkaavat käsitystämme menestyksestä. Mittaamme sitä usein työtehtävien, palkkojen, materiaalisten omaisuuksien tai arvostuksen kautta. Mutta tuovatko nämä asiat todella onnea?
Monet erittäin menestyneet ihmiset saavuttavat huipun vain huomatakseen, että jotain puuttuu—sisäinen rauha, läheiset suhteet tai yksinkertaisesti kyky hidastaa ja nauttia elämästä. Menestyksen ei pitäisi tulla terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Ehkä on aika määritellä menestyksen merkitys uudelleen.
Kuinka löytää tasapaino?
Menestyksen ja henkisen hyvinvoinnin tasapainottaminen ei tarkoita kunnianhimon luovuttamista – se tarkoittaa varmistamista, ettemme pala loppuun prosessin aikana.
Aseta selkeät rajat.
Tunnetko itsesi vastuulliseksi kaikesta ja kaikista? Jos työtehtävistä kieltäytyminen työajan ulkopuolella tuntuu mahdottomalta, on aika asettaa rajat. Määritä selkeät työajat ja noudata niitä. Jos “ei” sanominen tuntuu vaikealta, kysy itseltäsi, tekeekö kaiken tekeminen minusta todella menestyneemmän?
Kuuntele kehoasi ja mieltäsi.
Jos tunnet jatkuvasti olosi väsyneeksi, motivoitumattomaksi tai helposti ärsyyntyväksi, se voi olla merkki siitä, että loppuunpalaminen on hiipimässä. Älä sivuuta näitä signaaleja—salli itsellesi lepo.
Ajattele kehoasi autona: jos tankkaat sitä vain kahvilla ja stressillä, kuinka pitkälle se vie sinut?
Varaa aikaa itsellesi.
Harrastukset, liikunta, lukeminen tai jopa yksinkertainen kävely voivat olla arvokkaampia kuin ylimääräisten tuntien työskentely. Mitä enemmän arvostat vapaa-aikaasi, sitä tuottavampi olet työssä. Työskentely työajan ulkopuolella ei ole saavutus—se on tapa. Kokeile tätä: varaa 30 minuuttia päivässä vain itsellesi.
Salli itsellesi lepo.
Puhu avoimesti mielenterveydestä.
Jos tunnet olevasi ylikuormitettu, älä pelkää hakea tukea. Monet johtajat ja korkean saavutustason ammattilaiset tekevät yhteistyötä psykologien tai coachien kanssa hallitakseen stressiä ja odotuksia.
Työ on tärkeä osa elämää—se antaa meille tarkoituksen ja täyttymyksen tunteen. Mutta se on vain yksi osa elämää, ei elämä itse. Entä jos menestystä ei mitattaisikaan vain saavutuksilla, vaan myös tasapainolla, tyytyväisyydellä ja henkisellä hyvinvoinnilla?
Elämä on maraton, ei sprintti—pitkäaikainen menestys vaatii vahvan fyysisen ja henkisen perustan.
Joten, mikä on menestyksesi hinta? Ja oletko valmis ajattelemaan sitä uudelleen?
Haluatko tietää lisää siitä, miten Siffi auttaa organisaatioita? Tutustu palveluihimme
Anastassia on psykologi, joka on erikoistunut ohjaavaan psykologiaan, työpaikan hyvinvointiin ja ryhmäfasilitointiin. Hän kehittää mielenterveysstrategioita ja -työkaluja organisaatioille, suunnittelee ja toteuttaa koulutuksia sekä auttaa tiimejä luomaan terveellisempiä ja tukevampia työympäristöjä.
Anastassia Murašina
