Miksi mielenterveysvalmentajat ovat avainasemassa työpaikan hyvinvoinnissa

Mielenterveyscoaching nähdään yhä useammin arvokkaana osana yrityksen mielenterveys”työkalupakkia”.

Se keskittyy tarjoamaan ennakoivaa ja henkilökohtaista lähestymistapaa työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi, täydentäen muita resursseja, kuten digitaalisia mielenterveysalustoja ja mielenterveysavustajia. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin, mitä mielenterveyscoaching sisältää.

Mikä on mielenterveysvalmentaja?

Mielenterveysvalmentaja on koulutettu, ei-kliininen ammattilainen, joka tukee yksilöitä:

• Kehittämään selviytymistaitoja ja emotionaalista joustavuutta
• Hallitsemaan työpaikan ja elämän stressitekijöitä
• Asettamaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia ja ammatillisia tavoitteita
• Vahvistamaan työntekijöitä ottamaan vastuun hyvinvoinnistaan tukevassa ja ennakoivassa ympäristössä, ilman stigmaa.

Coaching-kehykset

Valmentajat käyttävät tekniikoita auttaakseen yksilöitä kehittämään käytännön taitoja arjen haasteiden käsittelemiseksi. Istunnot ovat tyypillisesti toimintaan suuntautuneita ja räätälöityjä jokaisen henkilön ainutlaatuisiin olosuhteisiin. Joitakin laajimmin tunnustettuja coaching-kehyksiä ovat:

GROW: Tavoite - Todellisuus - Vaihtoehdot - Eteenpäin - Käyttö. Se määrittää, mitä asiakas haluaa saavuttaa selkeillä, erityisillä ja mitattavilla tavoitteilla, tutkii nykyistä tilannetta vahvuuksista haasteisiin ja ideoi strategioita ja toimia kuilun ylittämiseksi.

CLEAR: Sopimus - Kuuntelu - Tutkiminen - Toiminta - Arviointi - Käyttö. Se luo coaching-sopimuksen, ymmärtää todella asiakkaan näkökulman, tutkii tavoitetta syvällisemmin, luo yhdessä toimintavaiheet ja arvioi edistystä.

STEPPA: Aihe - Tavoite - Tunne - Havainto - Suunnitelma - Tahti - Mukautus. Ajatuksena on asettaa ainutlaatuinen painotus tunteiden ymmärtämiselle ja niiden käsittelylle keskeisinä motivaattoreina tai esteinä tavoitteen saavuttamiselle. Tunteiden integroiminen keskustelun tärkeäksi ja selkeäksi osaksi on erityisen hyödyllistä, kun voimakkaat tai vaikeat tunteet ovat osa asiakkaan haastetta.

OSKAR: Lopputulos - Asteikko - Tietotaito - Toiminta - Arviointi. Tämä on ratkaisukeskeinen rakenne, joka ohjaa coaching-keskusteluja, auttaen asiakkaita selkeyttämään tavoitteitaan, keskittymään vahvuuksiinsa ja luomaan toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. Se on erityisen suosittu työpaikka-, tiimi- ja suoritustilanteissa.

Miten valmentajat eroavat terapeutista

Mielenterveysvalmentajat ja terapeutit tukevat yksilön hyvinvointia eri tavoin:

• Kelpoisuus: Vaatimukset vaihtelevat maittain, mutta mielenterveysvalmentajilla on tyypillisesti tausta coachingissa, hyvinvoinnissa tai psykologiassa; heitä ei kuitenkaan vaadita olemaan lisensoituja mielenterveysalan ammattilaisia. Samaan aikaan terapeutit ovat lisensoituja mielenterveysalan ammattilaisia, joilla on edistynyt kliininen koulutus.


• Keskittyminen ja lähestymistavat: Valmentajat ottavat ennakoivan, eteenpäin katsovan lähestymistavan, jonka ensisijaisena tavoitteena on taitojen kehittäminen, tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen sekä joustavuuden edistäminen. Terapeutit taas keskittyvät mielenterveyshäiriöiden diagnosointiin ja hoitamiseen sekä auttavat asiakkaita käsittelemään menneitä traumoja tai monimutkaisia emotionaalisia kysymyksiä. He voivat sisältää psykologisia arviointeja, hoitosuunnitelmia ja joissain tapauksissa lääketukea.


• Tarjotut palvelut: Valmentajat auttavat toimintasuunnitelmien laatimisessa, stressinhallinnassa, itsetietoisuuden lisäämisessä ja joustavuuden kehittämisessä. Terapeutit tarjoavat psykologista arviointia, muodollista diagnoosia, yksilöllistä terapiaa ja jatkuvaa tukea mielenterveysongelmissa.

Coachingin hyödyt: Tavoitteiden asettaminen, stressinhallinta ja joustavuus

1. Tavoitteiden asettaminen

Valmentajat auttavat työntekijöitä selkeyttämään prioriteetteja, jakamaan tavoitteet toteuttamiskelpoisiin vaiheisiin ja pysymään vastuullisina, mikä johtaa suurempaan edistymiseen sekä henkilökohtaisilla että ammatillisilla alueilla.

2. Stressinhallinta

Räätälöityjen strategioiden ja käytännön työkalujen avulla coaching antaa yksilöille mahdollisuuden reagoida tehokkaammin työpaikan paineisiin, mikä vähentää ylikuormittumisen riskiä ja ehkäisee työuupumusta.

3. Joustavuuden kehittäminen

Säännölliset istunnot vahvistavat psykologista joustavuutta, mukautumiskykyä ja itseluottamusta, mikä varustaa työntekijät käsittelemään muutoksia ja takaiskuja helpommin.

Miten yritykset voivat integroida coachingin

Menestyvät organisaatiot menevät pidemmälle kuin tarjoamalla yksinkertaisesti coaching-istuntoja. Itse asiassa integroidut ohjelmat ovat osoittautuneet vähentävän stressitasoja ja lisäävän tavoitteiden saavuttamista ja sitoutumista. Tehokkaat integrointistrategiat sisältävät:

• Coachingin yhdistäminen digitaalisiin alustoihin: Käytä digitaalisia mielenterveysratkaisuja (kuten Siffi) tarjotaksesi itseohjattuja resursseja, 24/7 tukea ja näyttöön perustuvia työkaluja live-coachingin ohella.


• Coachingin sisällyttäminen työpaikkakulttuuriin: Aikatauluta säännöllisiä, vapaaehtoisia coaching-istuntoja ja mainosta aktiivisesti niiden hyötyjä stigmatisoinnin vähentämiseksi ja osallistumisen lisäämiseksi.


• Vertaisoppimisen ja -tuen kannustaminen: Hyödynnä sosiaalisia ominaisuuksia, resurssikirjastoja ja yhteisöjä edistämään yhteistä oppimista ja tukea työntekijöiden keskuudessa.

Ovatko valmentajat helpommin saavutettavissa kuin terapeutit?

Valmentajat ovat helposti saatavilla, koska heitä ei rajoita tiukat lisensointivaatimukset tai diagnoosin tarve, ja heitä tarjotaan yleisesti digitaalisten palveluiden tai työpaikkaohjelmien kautta. Coaching nähdään myös usein itsensä kehittämisstrategiana sen sijaan, että se olisi vastaus mielenterveysongelmaan, mikä vähentää stigmaa ja tekee ihmisistä vähemmän haluttomia hakemaan tämän tyyppistä tukea.

Tämä joustavuus tarkoittaa, että ihmiset voivat usein löytää ja alkaa työskennellä valmentajan kanssa nopeasti, ilman muodollisia esteitä tai jonotuslistoja. Terapeuttien on oltava lisenssejä, ja heidän saatavuutensa voi olla rajallinen, erityisesti tietyillä erikoisalueilla ja paikoissa, mikä lisää odotusaikoja. Kustannukset ja stigma ovat myös yleensä korkeampia terapian kohdalla.

Tästä huolimatta terapeutit ovat edelleen olennaisia kliinisten mielenterveysongelmien hoidossa, eikä valmentajia pitäisi nähdä korvaajina.

Mielenterveysvalmentajat näyttelevät arvokasta roolia nykyaikaisessa työpaikassa antamalla yksilöille mahdollisuuden navigoida mielenterveys- ja työtehtävissään tehokkaammin. Kun valmentajan asiantuntemus yhdistetään digitaalisiin mielenterveysalustoihin, yritykset voivat todella saavuttaa skaalautuvan, osallistavan ja vaikuttavan lähestymistavan työntekijöiden hyvinvointiin, käsitellen laajan kirjon tarpeita ja edistäen kulttuuria, jossa kaikki voivat menestyä.