Krooninen kipu määritellään kivuksi, joka jatkuu normaalin paranemisajan jälkeen eikä sille aina löydy tunnistettavaa syytä. Yleensä kipua pidetään kroonisena, kun se kestää tai uusiutuu yli 3–6 kuukautta. Kipu varoitussignaalina suojaa ihmistä ja hänen elämäänsä akuutissa vaiheessa, mutta muuttuessaan jatkuvaksi sen varoitustehtävä katoaa. Minkälainen tahansa kipu voi muuttua krooniseksi ja kestää kuukausia tai jopa vuosia. Se voi kadota ja palata takaisin. Kipu on universaali ilmiö, ja jokainen kokee sen eri tavalla. Muiden voi olla vaikea ymmärtää kivusta kärsivän henkilön kokemusta, ja kivun voimakkuutta voidaan helposti aliarvioida ulkopuolelta. Kivusta kärsivä henkilö voi kokea vastenmielisyyttä tai vieraantumista omaa kehoaan kohtaan, ja arkiaskareet voivat häiriintyä vakavasti. Ihmiset tuntevat usein menettäneensä hallinnan elämäänsä ja kokevat olevansa hyödyttömiä yhteiskunnalle. Joskus henkilö kokee, ettei häntä kuunnella tai hänen kipukokemustaan ymmärretä.
Krooniselle kivulle voi olla erilaisia syitä: jatkuva kudosvaurio (esim. pitkälle edennyt syöpä), neurologiset sairaudet (esim. multippeliskleroosi), rappeuttavat sairaudet (esim. niveltulehdus) ja monet muut. Joissakin tapauksissa kroonisen kivun syy on tuntematon, erityisesti silloin, kun alun perin kivun aiheuttanut vamma on parantunut.
Kipu ilmiönä on vaikea ymmärtää; fysiologisten tekijöiden lisäksi siihen liittyy myös emotionaalisia, kognitiivisia, sosiaalis-kulttuurisia, käyttäytymiseen liittyviä ja psykologisia näkökohtia.
Kipua koetaan aivoissa, lähinnä aivokuoressa. Kivun kulkureitti on seuraava:
Keskushermostossa on monimutkainen kivun säätelymekanismi, joka toimii hyvin normaalitilanteessa. Keho lähettää jatkuvasti signaaleja erilaisista aistimuksista, mutta kaikki signalit eivät saavuta aivoja: yli 70% signaaleista jää selkäytimen tasolle. Näitä signaaleja vaimentavat selkäytimeen laskevat hermoradat ja myös välittäjäaineet, jotka estävät kipusignaalien välittymisen. Kun järjestelmässä on häiriö, myös “ vaarattomat” signaalit pääsevät läpi ja tulkitaan kipuna. Aivojen harmaan aineen määrä alkaa vähentyä, kun kipu kestää pitkään. Nämä muutokset tapahtuvat melko nopeasti, jopa kolmen kuukauden kipujakson jälkeen. Hermoston liiallinen kuormitus voi olla pitkäkestoista, ja näin syntyy noidankehä kivun ja hermoston välillä.
Etsi luotettavaa tietoa
On erittäin tärkeää saada riittävästi tietoa kivusta. Kivun hallinta voi olla emotionaalisesti haasteellisempaa, jos sen syy on tuntematon. Virossa on kipuyhdistys josta voi saada lisätietoa kivunhallinnasta.
Fyysinen kosketus
Silittelyt, halaukset ja hyväilyt stimuloivat mieltä eri tavoin. Kosketus ja hieronta rauhoittavat kehoa ja vähentävät stressihormonin, kortisolin, eritystä, alentavat verenpainetta ja auttavat voittamaan stressin.
Puhu tunteistasi
Tunteet voivat vaikuttaa suuresti terveyteemme. Vaikka positiivinen ajattelu antaa meille voimaa, on myös tärkeää jättää tilaa negatiivisille tunteille. Monet henkilöt, jotka kärsivät kroonisesta kivusta, tukahduttavat tunteensa suojellakseen itseään tai muita negatiivisilta tunteilta. On tärkeää ilmaista kaikenlaisia tunteita, etteivät ne aiheuttaisi jännitystä kehossa.
Mindfulness
Mindfulness on meditaatiomuoto, joka opettaa meitä suhtautumaan avoimesti, ystävällisesti, uteliaasti ja hyväksyvästi itseemme, elämään ja tunteisiin. Täältä löydät mindfulness-tekniikoita.
https://www.mindful.org/mindfulness-meditation-guided-practices/