Krooninen kipu on tunnistettu kivuksi, joka jatkuu normaalin paranemisajan jälkeen eikä sillä aina ole tunnistettavaa syytä. Yleensä kipua pidetään kroonisena, kun se kestää tai uusiutuu yli 3–6 kuukautta. Kipu varoitussignaalina suojaa henkilöä ja hänen elämäänsä, kun kipu on akuuttivaiheessa, mutta kun siitä tulee jatkuvaa, varoitustarkoitus katoaa. Minkä tahansa tyyppinen kipu voi muuttua krooniseksi ja kestää kuukausia tai jopa vuosia. Se voi hävitä ja ilmestyä uudelleen. Kipu on universaali ilmiö, ja jokainen kokee sen eri tavalla. Muiden voi olla vaikea ymmärtää kivusta kärsivän henkilön kipua, ja ulkopuolelta katsottuna sen voimakkuutta voidaan helposti aliarvioida. Kipupotilas voi kokea vastustusta kehoaan kohtaan, ja jokapäiväisten toimintojen tekeminen voi olla vakavasti häiriintynyttä. Ihmiset tuntevat usein, että he ovat menettäneet kontrollin elämäänsä ja että he eivät ole hyödyllisiä yhteiskunnalle. Joskus henkilö tuntee, että häntä ei kuulla muiden taholta, ja kivun kokemus voidaan ymmärtää väärin heiltä.
Krooniselle kivulle voi olla erilaisia syitä: jatkuva kudosvaurio (esim. pitkälle edennyt syöpä), neurologiset sairaudet (esim. multippeliskleroosi), rappeuttavat sairaudet (esim. nivelrikko) ja monet muut. Joissakin tapauksissa kroonisen kivun syy on tuntematon – erityisesti silloin, jos kipua alun perin aiheuttanut vaurio on parantunut.
Kipu ilmiönä on vaikeasti hahmotettavissa; fysiologisten tekijöiden lisäksi siihen liittyy myös emotionaalisia, kognitiivisia, sosiokulttuurisia, käyttäytymiseen liittyviä ja psykologisia näkökohtia.
Kipu havaitaan aivoissa, ensisijaisesti aivokuoressa. Kipureitti on seuraava:
Keskushermostossa on monimutkainen kivun säätelyjärjestelmä, joka toimii hyvin normaalitilanteessa. Keho lähettää jatkuvasti signaaleja eri aistimuksista, mutta kaikki signaalit eivät saavuta aivoja: yli 70 % signaaleista jää selkäytimeen. Näitä signaaleja vaimentavat hermoreitit, jotka laskeutuvat selkäytimen takaosaan, sekä välittäjäaineet, jotka estävät kipusignaalien välittymisen. Kun järjestelmässä on häiriö, myös “harmittomat” signaalit pääsevät läpi ja tulkitaan kipuna. Aivojen harmaan aineen määrä alkaa laskea, kun kipu jatkuu pitkään. Nämä muutokset tapahtuvat melko nopeasti jopa kolmen kuukauden kipujakson jälkeen. Hermostoon kohdistuva liiallinen paine voi olla kestävää, ja näin syntyy noidankehä kivun ja hermoston välillä.
Etsi luotettavaa tietoa
On erittäin tärkeää hankkia riittävästi tietoa kivusta. Kivun hallinta voi olla henkisesti haastavampaa, jos sen syy on tuntematon. Virossa on kivun yhdistys josta voit saada lisätietoa kivunhallinnasta.
Fyysinen kosketus
Silittelyt, halaukset ja hyväilyt stimuloivat mieltä eri tavoin. Kosketus ja hieronta rauhoittavat kehoa ja vähentävät stressihormoni kortisolin vapautumista, alentavat verenpainetta ja auttavat voittamaan stressin.
Puhu tunteistasi
Tunteet voivat vaikuttaa suuresti terveyteemme. Vaikka positiivinen ajattelu antaa meille voimaa, on myös tärkeää jättää tilaa negatiivisille tunteille. Monet kroonista kipua potevat ihmiset tukahduttavat tunteitaan suojellakseen itseään tai muita negatiivisilta tunteilta. On tärkeää ilmaista kaikenlaisia tunteita, jotta ne eivät aiheuttaisi jännityksiä kehossa.
Tietoinen läsnäolo
Tietoinen läsnäolo on eräänlainen meditaatio, joka opettaa meitä suhtautumaan avoimesti, ystävällisesti, uteliaasti ja hyväksyvästi itseemme, elämään ja tunteisiin. Täältä löydät joitakin tietoisuustekniikoita.
https://www.mindful.org/mindfulness-meditation-guided-practices/