Itsetunto on laajalti käytetty termi niin arjessa kuin psykologiassakin. Itsetunto on henkilön subjektiivinen käsitys itsestään ja omasta arvostaan. Se osoittaa, kuinka paljon henkilö arvostaa ja pitää itsestään riippumatta siitä, missä tilanteessa hän kulloinkin on. Itsetunto kertoo myös, kuinka paljon henkilö uskoo selviytyvänsä jokapäiväisistä haasteista ja ansaitsevansa olla onnellinen.
Itsetunnolla on tärkeä rooli kaikilla elämänalueilla. Itsetunto vaikuttaa päätöksiimme, ihmissuhteisiimme, tunteisiimme ja elämän yleiseen tyytyväisyyteen. Kun itsetunto on matala, henkilö epäilee kykyjään ja tekee päätöksiä uskomustensa pohjalta. Hän ei ehkä uskalla ottaa vastaan uusia haasteita, koska ei usko selviytyvänsä niistä. Ihmiset, joilla on matala itsetunto, kokevat usein, että kaikki muut ovat heitä parempia. Ongelmia voi syntyä myös ihmissuhteissa, kun omat tarpeet jäävät täyttymättä. Matalasta itsetunnosta kärsivät eivät uskalla puhua tarpeistaan, ja heidän mielestään muiden tarpeita pidetään tärkeämpinä kuin omia. Matalaan itsetuntoon voi liittyä ajatus, ettei ansaitse mitään hyvää. He pitävät itseään kyvyttöminä ja arvottomina ja kiinnittävät liikaa huomiota heikkouksiinsa. Epäily, pelko ja ahdistus ovat myös yleisiä. Merkki matalasta itsetunnosta voi olla myös se, jos positiivisen palautteen vastaanottaminen tuntuu vaikealta.
Itsetuntoon voivat vaikuttaa monet tekijät: ikä, terveydentila ja sairaudet (mukaan lukien mielenterveys), geenit, sosiaalinen asema, negatiiviset ajatusmallit, fyysinen kyvykkyys, negatiiviset lapsuuden kokemukset ja onneton lapsuus, jossa vanhemmat tai muut tärkeät henkilöt olivat liian kriittisiä ja vaativia. Henkisesti tai fyysisesti väkivaltainen kumppani. Jatkuvat vaikeat ajat ja tapahtumat, kuten suhteen loppuminen tai taloudelliset ongelmat. Myös syrjintä ja rasismi voivat vaikuttaa kielteisesti itsetuntoon.
Itseapu-kirjat ja alla olevat linkit voivat myös olla hyödyllisiä.
Alhainen itsetunto voi myös olla merkki masennuksesta, jos ongelmasi jatkuvat, hae apua asiantuntijoilta.