Olemme kaikki kuulleet greenwashingista. Tällä käsitteellä viitataan brändeihin ja yrityksiin, jotka väittävät toimivansa ympäristön hyväksi säilyttääkseen ja hankkiakseen asiakkaita, mutta samalla eivät toimi näiden väitteiden mukaisesti, tai mikä pahempaa, vahingoittavat aktiivisesti ympäristöä toiminnallaan.
Puhutaan pesemisestä, koska sillä viitataan ensimmäiseen kertaan, kun tämä termi keksittiin. Vuonna 1986 Jay Westerveld kirjoitti hotelliketjuista, jotka pyysivät asiakkaitaan pitämään pyyhkeensä välttääkseen niiden turhaa pesua vedensäästötekosyyllä, kun tosiasiassa kyse oli ensisijaisesti rahansäästöstä.
Jos ympäristönsuojelu tarkoittaa planeettamme terveyttä, samankaltaisia myrkyllisiä malleja voidaan havaita, kun on kyse omasta terveydestämme ja hyvinvoinnistamme.
Vielä hiljattain välittäminen työntekijöidesi hyvinvoinnista ja aktiivinen toimien ja toimintojen toteuttaminen hyvinvoinnin parantamiseksi oli jotain, mitä pidettiin “hyvänä lisänä”.
Hyvin usein useimmat näistä toimista olivatkin itse asiassa “reagointeja”. Vasta, kun ongelma ilmeni, yritys toimi ja löysi ratkaisun. Usein yksilö sai tehdä suurimman osan työstä “parantuakseen” ja palatakseen töihin “korjattuna”.
Toinen lähestymistapa oli “terveysetuja” kuten alennukset tai ilmaiset kuntosalikortit työntekijöille, joilla tuskin oli aikaa syödä lounasta työpöydillään…
Kun COVID iski ja kaikki organisaation kaaviosta ylhäältä alaspäin kohtasivat oman hyvinvointikriisinsä (kotona jumissa, ei enää rutiineja, ei ketään kelle puhua, ei mitään rajoja…) mielenterveys nousi kaikkien prioriteettilistan kärkeen.
Mikä ennen oli etu, muuttuu kilpailueduksi, jota yhä useammat työntekijät etsivät hakiessaan työpaikkoja.
Kun jokin alkaa tulla “trendikkääksi”, yhteiskunta (olipa kyseessä media tai markkinat) painostaa pitämään yllä ja ellei luo trendiä, ainakin seuraamaan sitä tiiviisti.
Tämä paine on usein se, mikä johtaa hieman vähemmän tunnollisia yrityksiä oikaisemaan, esimerkiksi keskittymään oireisiin sen sijaan, että puututtaisiin ongelmien juurisyihin (tarjotaan organisaatiovalmentamista, kun tarvittaisiin työkuorman vähentämistä); asetetaan vastuu työntekijälle sen sijaan, että pohdittaisiin johdon roolia tai oletettaisiin kaiken olevan kunnossa, koska kukaan ei uskalla puhua henkilökohtaisista ongelmista!
Jokainen huono “hyvinvointipolitiikka” ei johdu välinpitämättömästä yrityshallinnosta. Hyvin usein se on yksinkertaisesti seurausta aiheen uutuudesta, tiedon puutteesta ja siitä, ettei tiedetä mistä aloittaa tai mihin keskittyä ensin. On tärkeää kouluttaa HR-ammattilaisia ja tukea heitä löytämään parhaat työkalut heidän käyttöönsä ja KPI:t, joita heidän tulee seurata tiimiensä osalta.
Vain kykenemällä mittaamaan politiikkansa ja toimiensa vaikutusta yritys voi todella saada aikaan muutoksen pitkällä aikavälillä.
Tutkimukset osoittavat (lähde), että hyvinvoinnille on päivittäin viisi peruspilaria:
– Yhteyden luominen (ihmisten kanssa)
– Fyysisesti aktiivinen oleminen
– Uusien taitojen oppiminen
– Antaminen muille
– Huomion kiinnittäminen (nykyhetkeen)
Nämä voivat todella antaa inspiraatiota helppoihin toimenpiteisiin, jotka on helppo toteuttaa ja joiden tuloksia voi mitata (kannustaa useampiin kahdenvälisiin keskusteluihin, järjestää kävelyitä lounastauolla, luoda koulutus- ja taitojen jakamismahdollisuuksia, oppia toisiltaan, juhlia toistensa onnistumisia jne.)
Näiden suositusten mukaisesti suosittelemme aloittamaan yhteyden luomisella ihmisiisi: Keskustele oikeasti ja yritä selvittää yhdessä tai edustajien kanssa yrityksesi koosta riippuen, mitkä ovat suurimmat ongelmat.
Aloita pienesti, arvioi ja toista!
Liittyvät artikkelit:
Sijoitetun pääoman tuotto mielenterveyskulttuurin luomisesta
Vaikuttavan mielenterveyshyvinvoinnin kulttuurin rakentaminen HR:lle
8 suurinta HR-haastetta
Tietoa kirjoittajasta
Psychology Content Writer at Siffi
Morgane crafts compassionate, engaging content that makes mental health conversations more human and accessible. At Siffi, she combines storytelling with strategy to foster a culture of care and connection in the workplace.
Viimeisimmät julkaisut
