Morgane Oléron
EU-OSHA:n “Together for Mental Health at Work” -kampanja käynnistyy 20. lokakuuta suurella konferenssilla Wienissä. Yksi kolmesta EU:n työntekijästä kohtaa työperäistä henkistä rasitusta, mikä maksaa EU:n taloudelle arviolta 620 miljardia euroa vuodessa. Työnantajilta vaaditaan jo nyt henkisen terveyden huomioimista EU:n puitedirektiivin 89/391/EEC mukaisesti, mutta sen toimeenpano vaihtelee jäsenvaltioittain. Euroopan parlamentin raportti (säännön 47 mukaisesti) vaatii sitovia EU:n laajuisia lakeja, täytäntöönpantavia oikeuksia irrottautua ja pakollisia vuosittaisia riskinarviointeja. Yritysten on nyt tarkasteltava psykososiaalisten riskien käytäntöjään — priorisoimalla ennaltaehkäisy reaktiivisten hyvinvointialoitteiden sijaan pysyäkseen sääntöjen mukaisina ja valmistautuakseen tuleviin säädöksiin.
Tänä lokakuussa EU käynnistää kunnianhimoisimman kampanjansa työpaikkojen henkisen terveyden puolesta. Jos olet työnantaja, nyt on aika pohtia nykyisiä käytäntöjäsi ja valmistautua tuleviin muutoksiin. Jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi tämä aihe on tärkeä ja kuinka suuri haaste on, tarkastellaanpa muutamia avainlukuja.
Ihmiset eivät aina ole tietoisia siitä, että kaikkien työpaikkariskien ennaltaehkäiseminen, mukaan lukien ne, jotka voivat johtaa krooniseen stressiin, työuupumukseen ja ahdistukseen, on jo oikeudellinen velvoite EU:n puitedirektiivin 89/391/EEC nojalla. Tämän direktiivin mukaan työnantajilla on lain velvollisuus käsitellä henkistä hyvinvointia samalla vakavuudella kuin fyysistä turvallisuutta:
Kuitenkin merkittäviä eroja on siinä, miten EU-maat käsittelevät psykososiaalisia riskejä. Jotkin maat, kuten Ruotsi, Belgia ja Tanska, ovat ottaneet käyttöön vahvat kansalliset lait. Toiset puolestaan näkevät mielenterveyden edelleen lähinnä HR-kysymyksenä eikä keskeisenä työpaikkakysymyksenä.
EU-OSHA (Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto) on tunnistanut viisi painopistealuetta:
Työnantajien tulisi ottaa järjestelmällinen lähestymistapa: tunnistaa riskit, osallistaa työntekijät ja heidän edustajansa, asettaa selkeät prioriteetit, laatia toimintasuunnitelmat ja tarkistaa säännöllisesti edistymistä. Vahva johtajuus ja näiden käytäntöjen sisällyttäminen päivittäisiin rutiineihin ovat välttämättömiä todelliselle muutokselle.
On ratkaisevaa luoda nollatoleranssikulttuuri, luoda selkeät raportointimenettelyt ja käsitellä juurisyitä sekä organisaatiokulttuurissa että johtamistyylissä.
Fyysiset ja psykososiaaliset riskit ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Korkeat psykososiaaliset vaatimukset voivat lisätä tapaturmien ja tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Siksi on tärkeää tarkastella koko työympäristöä, ei vain yhtä osaa.
Terveys- ja sosiaalialan työntekijät kohtaavat erityisen suuria työkuormia, emotionaalisia vaatimuksia ja jopa väkivaltaa kolmansilta osapuolilta. Tämä sektori vaatii erityistä huomiota ja ennaltaehkäisystrategioita, jotka sopivat sen ainutlaatuisiin haasteisiin.
Kannusta avoimiin keskusteluihin, pyri vähentämään stigmaa, tarjoa varhaista tukea ja järjestä tehokkaita työhönpaluuprosesseja. Yhteistyö johtajien, työntekijöiden ja terveysalan ammattilaisten välillä on välttämätöntä.
Maaliskuussa 2026 Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta julkaisi raportin, joka ehdottaa säädöksiä työpaikan mielenterveyden siirtämiseksi vapaaehtoisista aloitteista sitoviin, täytäntöönpanokelpoisiin oikeudellisiin standardeihin. Se toteaa esimerkiksi, että yksilölliset selviytymisstrategiat eivät saa korvata työnantajan oikeudellista velvollisuutta ehkäistä riskejä. Raportti pyytää myös Euroopan komissiota esittämään ehdotuksen oikeudellisesti sitovaksi direktiiviksi ja siirtämään todistustaakan työntekijältä työnantajalle.
On vielä melko pitkä matka, ennen kuin tämä toteutuu. Ehdotettu direktiivi jakaa eurooppalaiset lainsäätäjät ja työmarkkinaosapuolet kahteen eri leiriin. Vaikka molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työpaikan mielenterveys on kriisitilassa, ne ovat perustavanlaatuisesti eri mieltä siitä, onko tiukka, oikeudellisesti sitova eurooppalainen lainsäädäntö oikea tapa edetä.
Tässä vaiheessa oditamme valiokunnan päätöstä ehdotuksesta.
Tavallinen parlamentin mietintö on vain mielipidekirjoitus, joka voidaan helposti jättää huomiotta. Mutta tämä on erityistapaus. Raportoija Ceulemans käyttää säännön 47 mukaisesti erityistä “oikeutta”, johon sisältyy täysin laadittu laki. Jos se hyväksytään, siitä seuraa oikeudellinen velvoite: Euroopan komission on vastattava kolmen kuukauden kuluessa ja joko esitettävä laki tai perusteltava virallisesti, miksi se kieltäytyy tekemästä niin.
Kuitenkin, säännön 47 mukaisesti, tämän ehdotuksen toteutumiseksi, raportoija Ceulemansin tiimi ei voi voittaa tavallisessa äänestyksessä. Tässä erityistapauksessa tarvitaan absoluuttinen enemmistö riippumatta siitä, kuinka moni todella saapuu äänestämään. Nykyisessä Euroopan parlamentissa on 720 paikkaa, joten ehdotus tarvitsee tarkalleen 361 “Kyllä” ääntä päästäkseen läpi.
Tässä yhteydessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto käynnistää ensi vuonna “Terveelliset työpaikat” -kampanjansa, keskittyen “Together for Mental Health at Work” -teemaan. Kampanja keskittyy ensimmäistä kertaa yksinomaan psykososiaalisiin riskeihin ja mielenterveyteen. Se käynnistyy virallisesti 20. lokakuuta konferenssilla Wienissä, ja tapahtumia jatketaan vuosiin 2027 ja 2028. Mutta sinun ei tarvitse odottaa. Kampanjasivusto ja opas ovat jo saatavilla, samoin kuin tämän kesän aikana julkaistut tapaustutkimukset ja raportit. Vaikka EU-OSHA ei voi itse säätää lakeja, tämä massiivinen hanke on strategisesti suunniteltu muokkaamaan poliittista ilmapiiriä juuri silloin, kun Euroopan komissio päättää, muodollistetaanko luonnos psykososiaalisten riskien direktiiviksi.
Kuten olemme nähneet, tässä ei ole kyse uuden lain esittelystä, vaan siitä, että varmistamme jo voimassa olevan lain noudattamisen. Ensinnäkään, ei ole syytä paniikkiin. Mutta nyt on juuri oikea aika tarkistaa yrityksesi käytännöt ja varmistaa, että ne täyttävät Euroopan direktiivin vaatimukset ennen kampanjan alkamista. Etkö tiedä mistä aloittaa? Olemme täällä auttamassa. Alusta alkaen Siffi on keskittynyt ennaltaehkäisyyn ja proaktiivisuuteen. Itsearviointityökalumme auttavat sinua ymmärtämään, missä olet, toimimaan ja seuraamaan edistymistäsi joka vaiheessa. Ota yhteyttä jo tänään ja valmistaudu ennen kampanjan alkua.
Kyllä. Nykyisen EU:n puitedirektiivin 89/391/ETY mukaan työnantajien on arvioitava ja lievennettävä kaikki työpaikan vaarat, mukaan lukien psykososiaaliset riskit, kuten stressi, työuupumus ja ahdistus.
EU-OSHA:n johtaman kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta psykososiaalisista riskeistä, edistää ennaltaehkäiseviä organisaatiotason strategioita ja kannustaa työnantajia eri puolilla Eurooppaa käsittelemään mielenterveyttä samalla vakavuudella kuin fyysistä turvallisuutta.
Ehdotettu direktiivi tekisi psykososiaalisten riskien arvioinnista pakollista vuosittain, loisi laillisesti sitovan oikeuden irrottautua, siirtäisi todistustaakan työnantajille ja vaatisi jäsenneltyjä palautumissuunnitelmia mielenterveyspoissaolojen jälkeen.
Ehdotus on parhaillaan parlamentaarisessa käsittelyssä, ja keskeisiä valiokunta- ja täysistuntoäänestyksiä odotetaan syksyllä 2026. Jos se hyväksytään, Euroopan komissiolla on kolme kuukautta aikaa vastata, minkä jälkeen kansalliset täytäntöönpanoaikataulut tulevat voimaan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
HR-johtajien tulisi tehdä kattava katsaus nykyisiin mielenterveyskäytäntöihin, sisällyttää henkinen hyvinvointi osaksi tavanomaisia riskinarviointeja, luoda selkeät käytännöt digitaalisista rajoista ja ottaa käyttöön ennakoivia tukikehyksiä, kuten Siffi’n itsearviointityökaluja.
Tietoa kirjoittajasta
Psychology Content Writer at Siffi
Morgane crafts compassionate, engaging content that makes mental health conversations more human and accessible. At Siffi, she combines storytelling with strategy to foster a culture of care and connection in the workplace.
Uusimmat artikkelit